tiistai 21. tammikuuta 2014

Mitä kuuluu?

Ajattelin, että olis aika päivitellä viime aikojen kuulumisia. Tästä ei tuu mitään multimediaa pursuilevaa postausta, vaan rehellisesti tekstimuotoista paatosta. Lue jos jaksat tai klikkaa itsesi muualle. Se on sun asiasi.

Pauli lähti kuun alussa inttiin ja sen koommin ei ole kaverista järin kuulunut. Kai se sen aikoo tosissaan suorittaa, kun muutenkin on tunnollinen ja särmä jätkä. Puuseppä ja ylioppilas. Molemmat tutkinnot se suoritti viime vuoden puolella. En mä tiedä onko se vieläkään päässyt edes lomille. Toivottavasti, ettei se ihan hajoa.

Sillä aikaa kun Pauli kärvistelee sotaväessä, häntä tuuraa Juuso Häkkinen. Juuso on mies paikallaan ja muutamien treenien perusteella omaksunut jo yllättävän ison määrän Suovala-biisejä. Se on huojentava ja tärkeä juttu, nimittäin meillä on jotain keikkahommia vireillä. Sen lisäksi, että tullaan esiintymään keväällä Hyvinkäällä ja ilmeisesti akustisesti (tjsp.) Helsingissä Kansallisteatterin alakerran klubi-iltamassa, me osallistuttiin myös Emergenza-festivaliin, joka on vähän semmonen happeninki, että tarvitaan meidän tukiverkoston eli teidän, apua. Haluaisin, että pääsisimme kisassa mahdollisimman pitkälle, jotta saisimme läväyttää vielä tuoreudestaan märän musiikkimme mahdollisimman monen sivustakatsojan korville. Se vaatii roimasti ääniä yleisöltä, eli jengiä jotka auliisti vetäisivät sen raksin ruutuun keikkapaikalla. Kierrokselta toiselle eteneminen tarkottaisi aina vaan uusia ja isompia keikkoja. Se, jos mikä, miellyttäisi Suovalan poikia suuresti. Ehkä jopa jotakuta teistä?

Sitten niihin äänitys-aiheisiin! Pääpaino Suovalan toiminnassa on ollut viimeaikoina studion puolella. Hitaasti, mutta varmasti olemme saaneet kasaan noin viiden kappaleen instrumentit ja lisää (toivottavasti) on luvassa. Osa biiseistä on Suovalaan vihkiytyneille ennestään tuttuja, mutta uutta matskuakin on työstetty. Kehun sitten enemmän miten helvetin hyvää musaa on tulossa, kun alkaa olemaan H-hetket käsillä. Sääli, että ihmiselämään kuuluu muutakin kun musiikin tekoa, mutta voin vakuuttaa, että yhtäkään mahdollista äänityspäivää ei olla haaskattu mihinkään turhuuksiin, vaan kitarat ja bassot on laulaneet mikkien edessä joka hetki kun siihen on ollut mahdollisuus. Eiköhän noista vielä piakoin valmista saada, jonka jälkeen alkaa se miksaus- ja masterointirumba. Projekti kerrakseen, mutta tätä tää nyt vaan on. Likasta duunia, mutta tehtävä on mitä tehtävä on.

Vastapainoksi ollaan sillon tällöin saunottu ja jauhettu paskaa. Kävipä Sakari extempore-autoreissulla jossain Haaparannassa tai missä lie Ivalossa saakka. Kyllä mä vähän ihmettelin kun soitin kaverille, josko syömässä oltaisiin jossain käyty. Sanoi olevansa Oulussa ja ettei ihan hetkeen ehtisi. Kai mä itsekin kaipailisin jotain pientä irtiottoa, mutta ehtii sitä vasta sittenkin kun hommat on hoidettu.

"Just do dat shit." -Henri